Kokeissa

Oltiin haun peruskokeessa Kirkkonummella 28.9. Ei sujunut ei. Hallittavuus ja sosiaalisuus olivat ok ennen metsää. Siirryttiin metsään ja ensimmäinen molari löytyi. Olin ihan JES, tämä menee hyvin. Sitten aloitin pyörimisen alueen keskellä ja yksi kulma jäi tarkastamatta. Mutta hallittavuuteen se kuitenkin kosahti, Tiltu ei tullut luokse kutsusta kuin vasta kuudennella kerralla kutsuessani. Nöyränä siis jatkamme harjoituksia. Tähän on nyt harjoituksissa kiinnitetty ehkä liikaakin huomiota, sillä viime treeneissä Tiltu jätti maalimiehen. On tämä yhtä tasapainoilua.

Nyt 6.10. olimme rauniosoveltuvuustestissä, jonka Tiltu läpäisi ohjaajasta huolimatta. Ihanaa onnistua edes jossain! Ensi kaudella tällä saralla on tavoitteena raunioperuskoe. Haussa toivottavasti edetään VIRTAan.

Kohti kokeita

Kesä on mennyt ahkerasti harjoitellessa. Tiltusta on kehittynyt hyvin varma ja yhteistyömmekin on parantunut. Järjestimme harjoituskokeet RiiPeKossa ja Tiltu suoriutui hienosti harjoituksesta. Jopa hallintaosio meni hienosti! Minä tuskailin hieman etsintäsuunnitelman kanssa, mutta hyvin sekin lopulta meni. Harjoituskokeesta rohkaistuneena lähetin ilmoittautumisen heti ensimmäiseen saatavilla olevaan kokeeseen. Saimme paikan, joten nyt saa kaiketi alkaa jännittämään!

Tiltulla oli kahden viikon treenitauko elokuun alussa pahan yskän vuoksi. Käytin Tiltun eläinlääkärillä ja diagnoosiksi tuli ylähengitysteidentulehdus. Onneksi yskä parani suht nopeasti ja viikon oireettoman jakson jälkeen pääsimme taas tosi toimiin. Tauko teki Tiltulle vain hyvää; se on niin ”rinta rottingilla” treeneissä nykyään.

Suunnitelmissa on myös ilmoittautua rauniosoveltuvuuteen lokakuussa. Se vasta mukavaa onkin!

Harjoittelua, harjoittelua

Koko kesäkuu kului kuin siivillä treenien merkeissä. Viikko-ohjelmaan on kuulunut niin tottista, jälkeä kuin hakumetsää taajama- ja rakennusetsintää unohtamatta. Tiltu on nauttinut mielekkäästä puuhasta ja on kovasti varmistunut ilmaisunsa kanssa edelleen. Hakumetsässä se on vieläkin turhan omatoiminen ja mihin se minua tarvitsisikaan, kun löytää maalimiehet itsenäisesti ja nopeasti. Yhteistyötä pitää siis työstää. Vieraileva kouluttaja antoi positiivista palautetta Tiltusta ja hyvillä mielin tähtäämme syksyn kokeisiin, kunhan edellä mainitun omatoimisuuden saan hallintaan.

Jälki on vielä keskeneräinen. Tiltu hakee helposti ilmavainua. Nyt pitänee tehdä jälkeä vain helpoille alustoille ja vahvistaa intoa jäljestämiseen. Nosto onnistuu jo hyvin, joten jotain positiivistakin on.

Tottistelu on lähinnä häiriönä oloa ja ilonpitoa (kyllä, tottis voi olla hauskaa!). Tiltu on hyvin vakaa ja varma ja välillä hetken mietin, josko ilmoittauduttaisiin tokokokeisiin. Onneksi tulen järkiini, sillä palkatta työskentely ei ole Tiltun vahvuus…

Rakennus- ja taajamaetsinnät ovat mukavaa vaihtelua muuhun ja täysin Tiltun juttu! Nyt pitää vain ajoittain vaikeuttaa piiloja, sillä niin suoraviivaisesti Tiltu löytää maalimiehet. Eilen treenikaverit teki pienen jekun taajamatreeneissä ja meillä olikin haasteita märässä ja sateisessa ympäristössä. Mutta kyllä sekin maalimies löytyi Tiltun sinnikkyyden ansiosta. Luottoni on Tiltuun kova, mutta itseeni ei 🙂

Tiltun poika Pietu oli synnyinkodissaan hoidossa muutaman päivän ja niinpä päätin ottaa Pietun mukaan hakutreeneihin Tiltun ja Miinan lisäksi. Pietu haki pari maalimiestä näkölähdöllä ja vaikutti saavan heti idean etsimisestä. Olisikin mukavaa, jos Pietu pääsisi johonkin hakuporukkaan mukaan kotiseudullaan.

Miina, Tiltu ja Pietu

Pietu

Wannabe-pelastuskoirakko

20.5.2019

Tällä hetkellä päällimmäisenä koiratouhuissa on pelastuskoiratoiminta ja ahkera treenaaminen tavoitteena hälytysryhmä Tiltun kanssa. Tiedostan, että meillä on valtavasti tehtävää, jotta pääsisimme maaliin saakka, eikä ole lainkaan varmaa saavutammeko tavoitetta koskaan. Tiltu on potentiaalinen, mutta itselläni on haasteita mm suunnistuksen kanssa. Pitää oppia tekemään kelvollisia etsintäsuunnitelmia ja muutenkin ymmärtää ja sisäistää hajujen kulkeutuminen ja vaikka mitä muuta. Jostain pitäisi löytää itseluottamus, sillä olen kovin kriittinen omaa tekemistäni kohtaan.

Tiltun kanssa on tehty hakua syksystä 2018 lähtien ja jälki aloitettiin alkukeväästä. Tiltulla on kyllä aiempaa etsintätaustaa; olemme harjoitelleet raunioetsintää yhden kauden Tiltun ollessa vuoden ikäinen. Lisäksi olemme osallistuneet satunnaisiin rakennus- ja taajamaetsintäharjoituksiin silloisen työpaikkani koirakerhossa. Aivan nollasta emme siis aloittaneet, mutta vihreinä kuitenkin.

Harjoituksissa Tiltu on varma ja rauhallinen. Se toimii harkitsevasti ja suoraviivaisesti itseään säästäen. Tiltun motto voisi olla ”hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä”. Ilmaisua työstetään ja aiemman hetsauksen sijasta on otettu paine kokonaan pois ja annettu Tiltulle tilaisuus reagoida spontaanisti. Tämä muutos tehtiin siksi, että ymmärsin parissa treenissä, ettei Tiltu ilmaise passiivista maalimiestä. Haukkuun onkin tullut vapautta tämän muutoksen johdosta. Uskoisin, että oikealla tiellä ollaan.